Artikkelin kuva: Aapo Laiho

Kaikki alkoi jostain tyhmästä ideasta, joka on pikkuhiljaa paisunut. Lähteä nyt juoksemaan Karhunkierros, oletko ikinä kokeillut vaeltaa sitä, no en ole. Tai no 2016 34 km ja 2017 55 km, 2018 siirsin vuodella eteenpäin ja nyt se oli edessä. 83 km, hirvitti.

Onneksi Maija ja Kirsi saivat hullun idean ja pidettiin Dynamo ULTRA, noin kuukausi ennen Karhunkierrosta. 5 x 12km juoksua, aina kolmen tunnin välein lähtö. Valoi uskoa tulevaan koitokseen tuo 60 km matkassa onnistuminen, en ole ikinä mennyt näin pitkästi.

Markus oli testannut kaavojaan minuun pitkin kevättä ja hioimme juoksua sekä kuntoa, täyty jättää salihommat pois ei aika riitä, nyt juostaan. Parhaimmillaan juoksua tuli 70 km per viikko.

Valmistelu

Pieni flunssa iski muutama päivä ennen lähtöä, se tässä eniten pelotti miten tulee käymään. Minulla ei päällepäin flunssa näy. Huomaan sen olosta aamulla.

Torstai ja perjantaiaamuista kaikki oli hyvin, joten rohkenin jatkaa valmisteluja. NUTS on lauantaina.

Viikko olikin pakkaamista, perhe lähti etelän lämpöön En tiedä oliko prioriteetit kohdallaan, lähteä nyt Kuusamoon tai Kreetalle loikoilemaan. Lähdin Kuusamoon.

Perjantaiaamulla otin kaikki kamat töihin ja lähtö töistä iltapäivästä. Meitä lähti Matti ja Heikki töistä 34 km matkalle, Elina siirsi eteenpäin. Matti on kovakuntoisin meistä ja tähtää syksyllä triatloniin. Nyt ensimmäistä kertaa polkujuoksutapahtumaan, sprintti matkalle.

Ruka

Noin 18:00 oltiin Rukalla, kamat mökkiin ja kisapaikalle hakemaan numerolappua ja jättämään Drop Bag järjestäjille. Laitoin geeliä ja muuta purtavaa, varavaatetta ja kengät Bag:iin.

Minulla oli kaikki pakolliset varusteet mukana taskuissa. Sauvat kiinnitettynä juoksuliiviin, en halunnut sitä pakettia kantaa mukana, mutta halusivat välttämättä merkata juoksuliivin, joten ei muuta kuin takaisin mökille hakemaan liiviä.

Lopulta sain kisanumeron, 605, ja tarvikkeita, Buffi huivi ja Polku lehti jäi ottamatta siinä tohinassa, no saahan niitä tarvittaessa kaupasta.

Hieman varusteiden säätöä, juoksuhousut vaihtuivat kokopitkiksi talvimallin juoksuhousuiksi. Suunnittelin aluksi lähteä polven mittaisilla, mutta näytti tulevan kylmä ja sateinen päivä.

Aikaisin petiin, tai meni se kymmeneen. 4:30 herätys, sekä kellossa että puhelimessa. En normaalisti käytä herätystä niin tuon kanssa on aina säätämistä että toimiiko. Yö meni pyöriessä, aamuyöstä tuli kunnon unta.

Herätys

Kello ja puhelin pärähtivät yhtä aikaa soimaan, mitä nyt, ja hieman säätöä miten nämä sammutetaan. Aamupalaksi RiisiFrutti, kahvi, lisää kahvia ja banaani. Kamat niskaan ja liikenteeseen.

Bussit olivat jo rivissä ja väkeä pyöri, kello oli 05:20, ei kuin kyytiin ja liikenteeseen saamantien, kohti lähtöpaikkaa Hautajärvellä.

Viereen istu yksi Kemiläinen, törmäsin samaan heppuun myöhemmin myös polulla. Hän oli onnistunut laittaan herätyksen 00:30 ja oli keitellyt kahvia, kunnes kämppikset olivat ajaneet takaisin nukkumaan.

Toinen säätö mitä oli tapahtunut, niin oli saanut puhelinnumeron mistä hakea mökin avaimet. Kuusamoon päästyä oli soittanut, niin avaimet Kemissä, melkein naapurissa. Sitten säätöä miten avaimet saa Kuusamoon.

Katsoin kelloa, pulssi 108, tämähän lähtee hyvin, näin istuessa.

Napapiiri

Hautajärvellä oli vielä tilaa kun tultiin paikalle, sisälle rakennukseen ja sohvalle istumaan. Paikalla oli myös 166 km kisaajia odottamassa raatobussia, kovin vakavilta vaikuttivat. Olivat jo juosseet Rukalta Hautajärvelle, eli 83 km, loppu 166 km porukasta oli juoksemassa takaisin Rukalle. Huoltopisteillä on aikarajat, jotta saa jatkaa eteenpäin.

Nopeasti siinä aika meni, ulos vielä tyhjennykselle ja odottelemaan lähtöä. Satoi vettä, kuoritakki päällä, ajattelin että saan ottaa sen jossain välissä pois kun alkaa lämpenemään, en ottanut.

Väkeä oli, joku sanoi että 650 henkeä olisi lähdössä 83:lle, tiedä oliko ihan noin paljon, mutta paljon oli.

Lähtö

Tuli kuulutus: ”30 sekuntia lähtöön” Hiimailin sopivaan väliin, kohtuullisen perälle, mutta ei aivan loppuun. Jos on liian edessä niin saa juosta kovaa ja jonon lopussa on pelkkää kävelyä. Lähtö torvet soivat, tunnelma katossa.

Paikka tuli kohtuullisen sopivasti, mentiin sellaista 7:00 – 7:30 vauhtia letkassa. Kokoajan edellä menevän nilkkoja katsoessa, pitää keretä väistelemään juuria ja kiviä. Kompuroin mutta pysyn pystyssä.

Alku on aina hieno, väkeä menee kuin pipoa, pitkä letka.

Kohti luontokeskusta

Ehkä noin 10km paikkeilla alkoi tulla enempi rakoa, pystyi menemään omaa vauhtia, syke 155, liian korkea, jonkin verran nyt porukkaa ohitti, mutta ajattelin että kyllä niitä selkiä tulee vielä vastaa.

20km askel oli vielä keveä, ja polut hyvässä kunnossa. Kuuntelin takana tulevien juttuja, kuulosti olevan enemmänkin ultria suunnitteilla kesäksi, olivat Helsingistä.

Sellainen huomio tuli itsestä, että juoksen mieluummin yksin kuin juttelen oudoille. Pieni erakko alkoi kaivautumaan esiin. Yhdessä välissä piti jättäytyä porukasta kun tuntui että ei tätä juttelua jaksa.

2×500 mg Natriumkloridia

Noin 30km ensimmäinen huolto ja Drop Bag, heitin tyhjät geelit kassiin ja liivi täyteen uutta energiaa. Olin ottanut geeliä n. 20min välein ja se tuntui hyvältä tahdilta.

Hieman oli väsynyt ja kylmä olo. Kenkiä en vaihtanut, Altran kengät jalassa, 0-droppi. En ole 0-dropilla ultraa aikaisemmin juossut, joten hieman oli arvoitus pohkeille ja akillesjänteelle. Matka oli mennyt sen verran hyvin että jatkoin niillä. Salomoneissa olisi ollut kapeampi lesti ja pelkäsin varpaiden puristumista -> rakkoja ja hiertymiä.

Olen molemmat kengät hankkinut numeroa liian isona, jalka turpoaa, ja alkaa jossain vaiheessa ahdistamaan.

Mandariinia ja lihalientä suuhun, olipa lihaliemi hyvää. Takavuosien 55 km jäi mandariinit mieleen, nyt lihaliemi. 2l juomapussi täyteen, pari suolatablettia. Suolatablettien hankkiminen, apteekista, mutta eivät tiedä mitä ne on, pitää ostaa ”500 mg Natriumkloriditabletteja”.

Uudelleen liikenteeseen, lämmin tuli onneksi nopeasti kun pääsi juoksemaan. 

Se flow tiedättehän

En tiedä mikä, mutta nyt kulki juoksu hyvin. Sai painaa rauhassa baanaa ja ohitella väkeä. Voisin jopa sanoa että oli flow päällä.

Puhelimen käyttö oli hankalaa, kun tuli vettä koko ajan, näyttö ei toiminut ja sormet kohmeessa tai sitten sormikkaat kädessä, juurakkoa maassa. Aluksi ajattelin että laitan enemmänkin kuulumisia reitin varrelta, mutta ei pysty. 

Reitin varressa makasi nainen avaruushuopiin käärittynä, oli siisti paketti ja näytti liikkuvan, joten en jäänyt kyselemään. Oli varmaan jo saanut vastata 100 ihmiselle. Hommaan kuuluu, että kaveria ei jätetä. Helposti ollaan tarjoamassa energiaa ja apua jos joku vaikuttaa huonovointiselta.

Muut matkat

Reitti yhdistyy pieneen karhunkierrokseen ja 55km ja 34km juoksijoita alkaa tulemaan vastaan, pääsee ohittelemaan. Myös 166km, kovasti heitä kunnioittaen ohi.

Törmäsin juoksijoihin joiden juttuja olin kuunnellut aikaisemmin, nyt menin ohi, jonkin ajan päästä ohittivat, sitten taas minä. Lopulta mies väsyi ja nainen jatkoi kovempaa vauhtia, minä perässä.

50km täynnä. Vesi vähissä, Basecampiin 7km (Juuman huoltopiste). Geeliä ilman vettä. Tuolla ei kauan mennä, puhalsin pussiin ja sieltä tulivat viimeset tipat. Lämmittää vähän aikaa, muttei kauan. Matkaa huoltopisteelle 2,5km joten ei paha. Haaveilin lihaliemestä.

Basecamp

Basecamp, ei ollut lihalientä, kokosin itseni ja aloin tankkaan. Tarjolla oli sipsiä, mandariinia, suklaata, urheilujuomaa, suolakurkkuja ja banaania. Pari mandariinia ja banaania naamaan, suolatabletit, veden täyttö ja matkaan.

Nyt alkoi geeli etoa, 60km, askel oli edelleen “kevyt”, ei jumia tai suonenvetoja. Toki väsy, mutta pystyi juoksee. Polut olivat ihan paskana, 3000 ihmistä vesisateessa mennyt, joten kuraa, juurakkoja ja kiviä.

Se on se geeli

Nyt tuli vakavin vaurio vastaan, joku oli lyönyt päänsä ja talutettiin huoltoa kohti vastavirtaan, matkaa taisi olla 5km sinne. Varovaisuutta peliin, nyt ollaan pitkällä.

Pulssi ei enää noussut, geeli alkoi tökkimään enempi, mutta mikään ei ollut niin varmaa kuin että tämä mennään loppuun.

70km, vielä 7-8km niin viimeinen taukopaikka, ennen sitä on iso nousu. Mietin että otanko sauvat nyt käyttöön, ajattelin selvitä tämän vielä ilman ja huollossa irrotan sauvat käyttöön. Muut matkan nousut eivät niin haitanneet.

Enää en juossut alamäkiäkkään, piti varmistaa että pääsee perille. Ja tasaista ei juurikaan ole tai se on juurakkoa/kivikko missä ei arvaa juosta.

Alkumatkasta kompuroin paljon juuriin, mutta en kuitenkaan lentänyt nurin.

Yksi nainen kenen perässä juoksin, jossain 20-30km kohdalla, hänellä oli pomppiva juoksutyyli ja kantapää ei käynyt maassa lainkaan, täytyy olla pohkeet terästä.

Konttainen

Viimeinen huolto, moni jää tähän. Nopeasti urheilujuomaa ja täytin geeli pullon myös sillä. Oli tuttuja naamoja reitiltä huollossa. Yksi t-paita päällä ja järjestäjät pakottaa laittamaan takin päälle. On kylmä tuulee ja sataa vettä.

Väki kyselee raatobussia, osa avaruuslakanoissa odottamassa. Otin myös yhden geelin, väkisin. Enää 7km, mutta yhtä mäkeä, joko ylös tai alas. Ei kuin sauvomaan.

Valtavaara

Nyt vasta huomaa että pulssi ei nouse, juoksen 135 sykkeellä. Ajattelin että pystysipä tähän normaalistikki. Elimistössä tulee joku stoppi päälle, nipin napin 145 nousee ylämäessä.

Selkää tulee vastaan enempi ja enempi, pääsen ohittelemaan. Suurin osa 34 ja 55 km juoksijoita.

Kaikki meni hyvin kunnes viimeinen nousu, ei pystynyt pitää enää vauhtia, ja piti päästää porukkaa ohi jotka oli saavuttanut minut. Katsoin harmikseni että olivat samassa sarjassa.

Taon mielessä, ei haittaa, olet tekemässä omaa suoritusta. Voittamassa itseäsi tai kääntäenhän tuo että häviämässä myös itselle. Kiitos Fingerpori tästä.

Maali

Lehmän kellot kuuluvat, ja kuulutus, FB live päälle ja maalia kohti. Nyt on mahtava fiilis. Heikki huutelee terassilta olut tuopin kanssa, ja Matti kannustaa maalisuoralla. Maalissa, mitali kaulaan ja ohjausta keittotelttaan.

En kuitenkaan jäänyt keitolle, vaan suuntasin kohti mökkiä, askel keveä, mieli pilvissä, ja sauna on kuulemma lämmin.

Puhelin hyytyi maalissa, ovikoodi on puhelimessa (Matti ja Heikki jäi vielä tori alueelle), muistista arvaus 16283, osu ja pääsin sisään.

Vaatteen päältä, kaikki märkänä ja rapakossa, juoda, suihkuun, lisää juotavaa ja energiaa. Tuumasin saunanlauteilla, juotavajugurtti mikä mainio sokeripommi.

Puhelin laturiin ja SIM väärin, kolmesti, kyselee PUK koodia, hitto… 

Jälkipelit

Jäi kyllä hyvä fiilis hommasta, geeleille pitää keksiä joten helpotusta, voisi kokeilla niitä vetisempiä ensikerralla.

Koko päivän tuli vettä, mutta olihan kuoritakki hyvä. Onneksi hommasin sen juuri ennen reissua. Altra kengät, toimi vaikka kengillä alle 50 km juoksua takana aikaisemmin.

Kaverit olivat ihan innoissaan omasta 34km juoksusta, ensivuonna kuulemma uudestaan 34:lle. Itsekin ajattelin että voisi ottaa sen 34:n uusiksi, se ei vaadi mitään suunnatonta treenaamista enää.

Joku taisi mainita tunturimaratonin…

Palautuminen

Tänään on tiistai, 3 päivää palautumista takana.

Ensimmäinen yö meni hikoillessa ja toinen myös, lakanat märkänä.

Etureidet ovat kipeät, toissapäivänä ne olivat tulessa. Keuhkot ja kurkku kipeänä. Nousi kuume toissa iltana. 4 tunnin päästä homma oli ohi. Joku ihme.

Ääni on nyt myös kuin tenorilla. Herättää hilpeyttä, saisin kuulemma alkaa vastaamaan työpaikan keskusnumeroon, mutta taitaa pian tulla 0700 alkuinen linja.

Ruoka maistuu kuitenkin kohtuudella, ja palaudutaan. Ei rakkoja, kynnet tallessa. Pohkeet hellät, mutta eivät kipeät. Nähtävästi teen kaiken työn etureidellä. Pitää alkaa aktivoimaan pakaraa paremmin juoksuun.

Askellus sopii pitkälle matkalle, ei nivelkipuja.

Vaikka sanon että hauskaa oli, mutta ei se tarkoita että helppoa, 10 600 kcal, saa siihen vääntää. Homma onkin päästä kiinni enempi kuin kunnosta. Jos pitäisi laittaa järjestykseen niin: 1. pää, 2. tankkaus ja 3. kunto.

Torstaina olisi luvassa muuttotalkoot, 3 kerros ei hissiä, hyvä palauttava treeni tiedossa.

-Kari