Levytangolla tehtävistä kyykkyliikkeistä etu- ja takakyykky ovat ne tunnetuimmat ja tehokkaimmat versiot. Olen viimeisinä vuosina yrittänyt tehdä selkäni vuoksi enemmän etukyykkyä kuin takakyykkyä, sillä etukyykky on selälle kevyempi vaihtoehto. Samalla myös painot ovat maltillisemmat. Etukyykky on myös keskivartalon vahvistamiseen erinomainen liike.

Olen aina pitänyt etukyykkyä itselleni epämukavana liikkeenä. Ylipäätään emme tykkää tehdä asioita missä olemme huonoja. Tuskaillessani etukyykyn vaikeuden kanssa, myös thrusterit ja rinnallevedot ovat olleet yltä lailla hankalia. Myös vauhtipunnerrukseen on ollut vaikea saada jaloista voimaa. Niinpä olikin jo aika osoittaa itsekuria ja hioa etukyykyn tekniikkaa.

Kyykkyä joka päivä 26 päivää putkeen

Päätin siis ottaa haasteen vastaan ja kyykätä “kesälomani” aikana joka päivä. Minulla ei ollut käytössä mitään ennalta määriteltyä kyykkyohjelmaa. Osa päivistä meni tehdessä raskaita lyhyitä sarjoja ja osa pitempiä ja kevyempiä sarjoja. Tein vain sitä, mikä tuntui hauskalta. Tärkeintä oli tehdä kyykyt joka päivä ja saada alle mahdollisimman monipuolisesti treeniä.

Etukäteen ajattelin, että suurin haaste tällaisessa joka päivä toistuvassa treenaamisessa olisi palautuminen. Ja kun olen muiden kanssa keskustellut omasta kyykkyhaasteestani, niin aina ensimmäisenä on sivuttu palautumista.

“Eikö siinä mene aivan jumiin?”
“Miten ehdit palautua seuraavaksi päiväksi?”
“Miltä se on tuntunut?”

Lopulta palautuminen oli helposti hallittavissa. Teen kevyemmän treenin niinä päivinä, kun jalat tuntuvat, etteivät kestä raskaita nostoja. Toki sitten viimeisinä päivinä reidet, alaselkä ja pakarat olivat aivan juntturassa. Jumit eivät ihme kyllä vaikuttaneet kyykkyliikkeeseen mitenkään negatiivisesti, kaikkeen muuhun kylläkin. Ehkä näin jälkikäteen ajateltuna olisi voinut ottaa muutaman päivän vieläkin kevyemmin. Kroppa ehtii aivan mainiosti palautua, jos vaan kuormitus on oikea.

Sen sijaan se todellinen haaste on sitoutumisessa.

Kaikki tavoittelemisen arvoiset asiat vaativat sitoutumista. Ja kesällä, kun kalenteri on täysin epäsäännöllinen, niin säännöllisessä treenirytmissä pysyminen on vaivalloista. 26 treenipäivää putkeen vaatii jo hieman hulluutta. Onneksi olen pystynyt järjestämään treenimahdollisuuteni niin hyviksi, että tällaisetkin hullutukset onnistuvat.

Mikä muuttui?

Mitä konkreettisesti tapahtuu, kun kyykätään joka päivä useampana päivänä?

Kaiken kaikkiaan tein takakyykkyä, etukyykkyä ja valakyykkyä. Askelkyykkyjä, rinnallevetoja ja thrustereita en laskenut kyykkyhaasteeseen matkaan, vaikka niissä kyykkyä jotakuinkin tehdäänkin. Säännöllisesti kyykätessä tuntuma on koko ajan hyvä. Tuntuu, ettei tarvitse samaa lämmittelyä (vai johtuuko se näistä helteistä) kuin harvemmin treenatessa. Kroppa on jotenkin valmiimpi koko ajan.

Samaan aikaan etukyykyssä asennon pitäminen on helpottunut. Liike tuntuu helpommalta ja luonnollisemmalta. Raskaat painot ovat helpommin hallittavissa ja voiman tuotto tulee paremmin jaloista, eikä kaikki keskittyminen mene keskivartalon jännittämiseen. Sen huomaa erityisesti thrustereissa, jotka ovat minulle olleet aina erityisen vaikeita. Jotenkin sellaisesta semi raskaasta thrusterista tulikin yhtäkkiä kevyt.

Tein etukyykyssä säännöllisesti kolmosia 90% kuormalla yhden toiston maksimista. Niistä palautuminen ei ollut missään vaiheessa ongelma. Asento pysyi hyvin ja nostot olivat melkein helppoja.

Toinen iso asia oli sarjakestävyyden parantuminen tai pitkien sarjojen hallinta. Tein säännöllisesti 20 toiston sarjoja. Niin etukyykyssä kuin takakyykyssäkin. Erityisesti takakyykyssä kevyehköt 20 toiston sarjat helpottuivat koko ajan. Jalat eivät yksinkertaisesti menneet hapoille ja noinkin pitkä sarja alkoi tuntumaan jo melkein kivalta. Samassa suhteessa kahdeksan toiston sarja alkoi olla jo helppo.

Gainssit – Eli mitä jäi käteen?

Jos harrastaisin kehonrakennusta, niin olisin mitannut reisieni ympärysmitat tai ottanut vähintään ennen ja jälkeen kuvat. Mutta niitä netti on täynnä. Googleta hetki 30 päivän kyykkyhaastetta ja näet, että pelkällä ilmakyykyllä jalat muuttuvat kuukaudessa aivan erilaisiksi.

Näin pitkän treenihistorian jälkeen mitään uskomatonta kehityshyppäystä ei enää kohdallani tapahtunut, mutta pidän kokeilua silti onnistuneena. En siis saanut 40kg lisää painoa tankoon ja vanhat housut mahtuvat edelleen jalkaan. Myös paino pysyi samassa ja peilistä katsoo edelleen takaisin kestävyysjuoksija.

Kuormituksesta huolimatta, tein kokeilun aikana parhaat tulokseni niin etukyykyssä kuin thrustereissakin. Ja kunhan saan purettua tämän kumuloituneen väsymyksen pois jaloistani ja kevennän treenejä hetkeksi, niin uskon, että tulokset vain paranevat.

Parasta ja antoisinta tässä haasteessa oli ehkä kuitenkin itse kyykkyliikkeen hallinnan paraneminen ja sitä kautta liikkeestä saatava nautinto. Nyt minusta on paljon mukavampi tehdä etukyykkyä ja thrustereita.

Ehkä ensi kerralla kokeilen kuukauden ajan säännöllistä venyttelyä.

t. Markus

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Robottitarkistus * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.